Sinne meni.

Sitten lähdin Varsovaan äänestämään. Koska en ole kohdannut vielä niin kehnoa tilannetta, joka opettaisi, että joskus pitää oikeasti suunnitella ennen matkaan lähtöä, niin jälleen palloilin iloisesti aivan väärällä puolella Varsovaa löytääkseni Suomen suurlähetystön.
Puolassa minun olisi vaikea joutua opettavaisen kehnoon tilanteeseen, sillä kuten olen aikaisemmin jo ylistänyt, nämä ihmiset eivät jätä auttamatta. Siinä missä suomalainen osoittaa kädellään ilmansuuntaa, mihin pitää jatkaa, puolalainen hyppää mukaan bussiin ja vie perille asti. Ne kaikki viisi ihmistä olisivat ansainneet enemmän, kuin kiireiset kiitokseni.

Kaikkea tuo päiväretki tarjosi. Liikennevaloissa huumeet vaihtoivat omistajaa silmieni edessä. Galleriatytöt Varsovan ostoskeskuksessa eivät voisi olla ilmiselvempiä. Kylmässä kotimatkajunassa toppatakkeihin kääriytyneet puolalaiset nauroivat minua: sinun tässä vähiten kylmissäsi pitäisi olla! Kyllä se kylmä minullekin tulee, kun juna kiitää pakkasessa lämmitysjärjestelmän ollessa rikki.